Minä ja tyttäret, asperger ja neuropsykiatrinen valmennus

Tyttäreni muutto Savonlinnaan tehty. Ihnaa ja raskasta. Sunnuntai-iltana pakkasimme ihanan kesäautomme täyteen tyttäreni muuttotavaroita, ja aloitimme matkamme Savonlinnaan jo aamuvarhaisella. Olimme varanneet matka-aikaa Savonlinnaan n. kolme tuntia + muuttokuorman purku ja matka takaisin Lahteen eli matkaan menisi koko päivä ja takaisin olisimme vasta illan suussa.

Kaikki menee hyvin kun tunnemme toisemme tyttäremme kanssa ja lähes tulkoon tiedämme mitä toinen ajattelee asiasta. Tämä ei ole niin yksi selitteistä kun sen luulisi olevan, sillä me asperger ihmiset ajattelemme asioista hiukan toisella tapaa. Jos haluat tutustua meihin niin pikaisen tulkinnan luonteestamme saat telvisiossa tätä nykyä pyörivässä sarjassa Silta. Tämä on varmaan mielekkäin tapa tutustua persoonaamme. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1373005448348

Tässä sarjassa asperger tulkintaiset asiat esitetään hiukan musta-valkoisesti. Naispääosan esittäjällä on mielestäni as-suuntaista tulkintaa roolisuorituksessaan. Tämä henkilö oikeastaan jossain suhteessa muistuttaa asperger henkilöä mutta ei ole puhtaasti as. Henkilöä, jonka sosiaalinen tulkinta ja tilannetaju on omaa luokkaansa. Ehkä kaikkein parhaiten pääset sisälle ajatusmaailmaani  ja siitä mitä yritän sanoa on kun katsot kyseistä sarjaa ja seuraat siinä naisen kommentointia ja sosiaalista elämää.

21 vuotias tyttäreni on asperger. Myös minä itse tunnen vahvasti olevani as-henkilö. Tosin minulle ei ole asetettu ko. asiasta diagnoosia mutta tyttärelleni on. Itse en ole diagnoosia lähtenyt hankkimaan, koska katson, että osaan elää asian kanssa ja olen oppinut tähän ikään kaikki tarvittavat sosiaaliset taidot ja kommunikoinnin ihmeellisen maailman ulkoisesti oppimalla. Tällä tarkoitan, että meille aspergereille ei "synny" niin sanotusti sisäsyntyisesti kommunikoinnin ja sosiaalisen elämän hienoa taitoa, vaan se on opeteltava ulkoisesti.

Nämä taidot ovat muut lapseni omaksuneet normaalissa kanssa käymisessä mutta asperger tyttäreni ei ole näitä taitoja omaksunut normaalissa kehitystapahumassa. Olen näitä taitoja tyttärelleni opettanut vuosien varrella. Kerron esimerkin, olen opettanut tyttärelleni kuvittelemaan muun muassa kuminauhat suupieliin vedettynä korvan taakse. Tällöin näin kuvittelemalla ja ilmeilemällä kasvoihin tulee hymyilevä ilme. Asperger on tyypillisesti jossain määrin "kivikasvo", joka ei ilmeillään ilmaise mielenlaatuaan. Tämä on sosiaalisissa tilanteissa hyvin hämmentävää vastapuolen suuntaan, sillä vastapuoli ei osaa lukea henkilön ajatuksia, jonka kanssa on tekemisissä. Sillä ihminenhän viestii eleillään ja kasvonilmeillään ajatuksiaan ja tunteitaan sekä ilmentää sillä lisäksi juuri sanomassa ollutta asiaansa. Näitä pikkuruisia taitoja olemme hioneet vuosien varrella ja niitä löytyy lukemattomia.

Olen koulutukseltani sosionomi, lähihoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja sekä olen suorittanut kasvatuspsykologian opinnot. Teen nykyisen päivätyön lastensuojelun ja edellä mainittujen asioiden parissa, sillä se on minulle lähellä sydäntä omassa henkilökohtaisessa elämässä oman ja lasteni kautta myös sukuuni kuuluu useita autistisen piirteen omaavia läheisiä.

Olen elänyt vuoteni lasteni kanssa eikä siihen ole eroni jälkeen juuri miehiä kuulunut. Sillä se olisi ollut tyttärien murrosiässä minulle aivan liian suuri pala nieltäväksi. Katson, että moni ulkopuolinen henkilö ei olisi ymmärtänyt ajatusmaailmaamme. Olenkin kertonut aiemmassa blogissani hiukan taustaa siitä http://minnakristiinanjutut.blogspot.fi/2013/08/aika-lentaa.html

Nuorin tyttäreni on ADHD- nuori, joten osan ajastani olen jakanut hänen elämänsä jäsentämiseen ja koutsaamiseen. Nyt tyttäreni on 19 vuotias ja hän opiskelee ammatillisesti viimeistä vuottaan ja on selvinnyt niin ihanaksi ja fiksuksi nuoreksi naiseksi kaikkien myllerrysten jälkeen.

Ensimmäinen ja vanhin lapseni 25 vuotias nuori nainen on onnellisesti itsekin äiti kahdelle pikkuiselle taaperolle ja mummon silmäterille. Vanhin tyttäreni on teidän lukijoiden kanssa samalla "aaltopituudella" eli hänellä ei ole todettu mitään neurologista oiretta ja ongelmaa. Mutta silti hän on aivan huippu persoona vaikka en lahjoittanut hänelle geeneissäni tätä ominaspiirrettäni, joka on jossain mielessä jopa lahja. Tästä ominaisuudesta lisää toiste, jonka itse koen jopa rikkautena.